TULEVAISUUDEN TAIDE – ILMASTONMUUTOS, INHIMILLISYYS JA MORAALI

Kiinnostuin Kaisun huomiosta, joka liittyi tämän kurssin kirjallisuuteen. Kaisu kehoitti meitä miettimään sitä milloin ja miksi kirjat oli alun perin kirjoitettu. Useat kirjoista ovat syntyneet jonkun suuren, koko maailmaa koskevan kriisin (esim. 1. ja 2. maailmansota) partaalla tai sen jälkeen. Tällaiset tapahtumat herättävät tietysti ihmisissä paljon ajatuksia ja tunteita. Miksi olemme täällä? Miksi tuhoamme toisiamme ja tätä maailmaa? Mitä tästä kaikesta seuraa? Minkälaisen maailman jätämme jälkikasvullemme? Mistä ihmisessä oleva pahuus tulee? Onko sitä meissä kaikissa? Voiko sitä estää?

Näiden ajatusten pohjalta aloin miettimään nykyajan kriisiä, eli ilmastonmuutosta. Siis, miten tämä vaikuttaa tulevaisuuten ja tulevaisuuden taiteeseen? Jos käy niin että ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraukset ovat niin pahoja että joudumme pakenemaan kodeistamme henkemme edestä, silloin mitään taidetta ei tehdä, koska tärkeimmäksi nousee selviytyminen eikä itsensä toteuttaminen (Maslowin portaikko). Tämä käy myös ilmi Kaisun tekstissään TTT:n blogissa.

Jos sitten palataan näihin kriiseistä syntyviin kysymyksiin. Ilmastonmuutos on vähän eri asia kuin sota. Se ei välttämättä herätä samalla tavalla kysymyksiä, muuta kuin sen, että minkälaisen maailman jätämme jälkikasvullemme? Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, mutta siitä ei tule esille ihmisen pahuus samalla tavalla kuin sodissa. Ilmastonmuutoksessa tulee enemmän esille ihmisen ahneus ja vallanhimo. Rahan ja vallan himoitseminen sokaisee ihmisen eikä hän halua nähdä tai uskoa sitä miten se vaikuttaa planeettaame. Sitä halutaan vain lisää, vaikka sen uhalla että koko maapallo tuhoutuu.

Nyt kun olen näitä asioita pyöritellyt mielessäni, niin jostain nousee ajatus inhimillisyydestä ja rakkaudesta. Sen voi helposti yhdistää kysymyksiin ihmisen pahuudesta ja siitä mistä se tulee. Ne teokset jotka TTT:n blogissa mainitsin inspiraationi lähteeksi käsittelevät hyvin paljon tätä teemaa. Niissä on kyse ihmisten ja robottien / cyborgien välisestä suhteesta. Blade Runner elokuvassa Deckardin (Harrison Ford) tehtävä on taistella kapinoivia replikantteja (geneettisesti tuotettuja olentoja) vastaan, mutta samalla hän rakastuu yhteen heistä. Myös sarjassa Battlestar Galagtica ihmisten luomat cylonit kapinoivat ihmisiä vastaan. Cyloneita on kahdenlaisia: on niitä joiden fyysinen rakenne on täysin robottimainen ja niitä joiden fyysinen ulkomuoto ja myös sisäiset toiminnat ovat kuin ihmisellä. Jos ihmiset saavat kiinni ihmis-cylonin, niitä hakataan, raiskataan ja tehdään ties mitä muita julmuuksia, koska loppujenlopuksi nehän ovat vain koneita? Mutta cylonit eivät ole sen parempia. He aloittivat sodan ihmisrotua vastaan ja he tekevät epäinhimillisiä kokeita ihmisillä. Samalla tavalla kuin Blade Runnerissa, Battlestar Galagtica käsittelee teemaa ihmisyys ja inhimillisyys. Osa ihmisistä ja ihmis-cyloneista rakastuvat toisiinsa. Siitä alkaa pyrkimys rauhaan. Usko siihen että ihmiset ja cyborgit voivat elää yhdessä.

Näitä asioita käsiteltäessä, esiin nousee myös moraaliset kysymykset. H.G. Wellsin kirjassa Tohtori Moreaun Saari tiedemies yrittää muodostaa eläimistä ihmisiä hurjilla ja kiduttavilla leikkauksilla (vivisektio). Kappaleessa 14. tri Moreau selittää miksi hän on omistanut elämänsä tälle sangen moraalittomalle työlle. Etiikasta ei kannata välittää, sillä luonnontutkimus tekee tutkijasta yhtä säälimättömän kuin luonto itsekin on. Tri. Moreau ei kysy eläimiltä lupaa vivisektioon. Hänen mielestään hän voi tieteen nimissä käyttäytyä kuin jumala käyttäen hyväksi viattomia luontokappaleita.

Kun ajatellaan kuvataidetta ja moraalia, minulla tulee ensimmäisinä mieleen Marina Abramovichin performanssi … ja Teemu Mäen Kissantappovideo. Saako taiteen nimissä tehdä mitä vaan? Tietysti Abramovichin teos eroaa Mäen teoksesta, koska Abramovich ei aiheuttanut pahaa kenellekään muulle kuin itselleen. Mäki taas tapaa viattoman kissanpojan, jotta ihmiset reagoisivat maailmassa tapahtuvaan julmuuteen. Mäen pointti on siinä että ihmiset kauhistuvat enemmän kissanpennun kuolemasta, kuin esimerkiksi afrikassa nälkään kuihtuvasta pojasta.

Tuleeko tällaiset moraaliset kysymykset tulevaisuudessa tärkeimmiksi? Kun tekniikka menee eteenpäin, ihmiset tutkii ja tekee kaiken maailman kokeita. Luodaan robotteja ja kloonataan eläviä olentoja. Tuleeko taiteen tehtäväksi olla moraalinen poliisi, vai lähteekö taide itse mukaan leikkimään klooneilla ja roboteilla?